MENTALBESKRIVNING HUND

KOIRAN LUONNEKUVAUS

Luentomuistiinpanojen pohjalta kirjoittanut Tiina Janka

Huhtikuussa matkasin taas luennolle, joka oli oikeastaan jatkoa Springerspanielit ry:n syyskokouksen yhteydessä järjestettyyn Kirsi Liikasen luentoon koiran luonteenominaisuuksien periytymisestä. Puhumassa oli Heljä Marjamäki, joka kasvattaa beauceroneja kennelnimellä Punasukan, kasvateista löytyy muun muassa rodussaan Suomen ensimmäinen käyttö- tottelevaisuus- ja agilityvalio. Lisäksi hänen kasvattejaan on hyväksytty sekä poliisi- että opaskoiraksi.

Mentalbeskrivning Hund eli lyhyesti MH on Ruotsissa käytössä oleva koiran luonteenkuvaus, jossa tarkastellaan koiran luonteenominaisuuksia kuten leikkisyyttä, saalisviettiä, pelkoja ja sosiaalisuutta. Springerspanieleita tähän kuvaukseen on Ruotsissa osallistunut jo lähes neljäsataa kappaletta, kun meillä Suomessa luonnetestattuja springereitä on viitisenkymmentä.

Ruotsin armeija on kehittänyt luonnetestin (mentaltest) koirille jo vuonna 1939 ja silloin tarkoituksena oli löytää parhaat koirat armeijan tarpeita varten. Tämä testi on lähes alkuperäisessä muodossaan Suomessa käytössä oleva luonnetesti, joka otettiin täällä käyttöön vuonna 1976. Ruotsissa testin kehittelyä jatkettiin useiden yhteistyötahojen kanssa ja Statens Hundskola otti käyttöön MUH (Mentalbeskrivning för Unghundar), jossa tarkoituksena oli kuvata nuorten koirien luonteenominaisuuksia. Hiljalleen tämä kuvaus kehittyi MH:ksi, joka otettiin yleiseen käyttöön Ruotsissa. Vuonna 2003 Ruotsin tietokannassa oli jo yli 27 000 koiraa. Persoonallisuuskuvauksen tarkoitus on saada tietoa koiran luonteesta ennen koekäyntejä ja jalostuskäyttöä. Kiinnostus kuvausta kohtaan on leviämässä useisiin maihin ja se on jo otettu käyttöön Ruotsin lisäksi myös Norjassa ja Islannissa. Suomessa MH on esitelty ensi kerran vuonna 1996 ja ensimmäinen virallinen kuvaus on järjestetty Saksanpaimenkoiraliiton toimesta pääsiäisenä 2005.

Luonteen tarkasteluun liittyy aina ongelmia eikä mikään testi voi olla kaikenkattava. Metsästyskokeet kertovat spanieleiden osalta monesta tärkeästä ominaisuudesta ja eritoten sopivuudesta alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Valitettavasti kokeisiin osallistuneiden määrä on vain pieni murto-osa rekisteröityjen koirien määrästä ja toki koulutuskin vaikuttaa kokeen lopputulokseen. Sen sijaan TOKOn ja agilityn kaltaiset lajit eivät kerro kovinkaan paljon koiran luonteesta, vaikka parempi toki tulos näistä lajeista kuin ei tuloksia lainkaan. Kokeiden vertailtavuus maiden välillä saattaa olla myös ongelmallista esimerkiksi Suomessa ja esim. USAssa tai Ranskassa kokeeseen osallistunut koira saattaa saada kovinkin erilaisen tuloksen. Omat huomiot koirista ovat tietysti kullan arvoisia, mutta millä voit tutustua kaikkiin rodun edustajiin niin erilaisissa tilanteissa, että koirien luonteesta saa luotettavan kuvan?

MH-kuvauksessa on monia hyviä puolia luonteen tarkastelun kannalta ja se tuntuisi kertovan monista springerspanieleille tärkeistä luonteenpiirteistä ilman, että ihminen missään vaiheessa uhkaa koiraa kuten luonnetestissä. Se ei kuitenkaan voi olla metsästyskokeen korvaava kuvaus koiran ominaisuuksista, vaan kokeen lisäksi käyttökelpoinen apuväline luonteen arvioinnissa. Menetelmän etuihin kuuluu helppo tietojenkäsittely eli tiedot on yksinkertaista muuttaa laskettavaan muotoon. Omiin havaintoihin luotettaessa tämä jää helposti havainnoksi, että yksi saalistaa vähän ja toinen paljon. Koska tiedot on laskettavassa muodossa on myös tulosten analysointi helppoa ja rodulle voidaan laatia persoonallisuusprofiili, sen lisäksi voidaan verrata springereitä toisiinsa, muihin lintukoiriin ja palveluskoirarotuihin tai vaikkapa vanhemman jälkeläisiä rodun keskiarvoon. Testattavien ominaisuuksien on todettu periytyvän, joten testin tuloksia voidaan käyttää apuna myös jalostuksessa.

Koiran luonteenkuvaus käytännössä

Alkuperäinen käyttötarkoitus oli se, että kasvattaja tilaisi testin koko pentueelle. Ideaali-ikä onkin varsin alhainen eli 12-18 kuukautta, jolloin testi kertoo koiran luonteesta jo ennen koeosallistumisia ja jalostukäyttöä. Koira voidaan testata koska vain sen saavutettua 12 kuukauden iän. Kyseessä ei ole kilpailu pisteistä tai yksilöparemmuudesta ja osallistumiskynnystä madaltaa myös se ettei ketään hylätä. Myös paukkuaran koiran kanssa voi osallistua, kunhan ilmoittaa tuomarille etukäteen ettei halua koiralleen ammuttavan, silloin testiin tulee maininta tästä.

Lomakkeessa on 10 erilaista testitilannetta ja yhteensä 33 kuvailtavaa kohtaa. Kunkin osion jälkeen lomakkeeseen merkitään koiran reaktio intensiteetin mukaan, jolloin 1 on pienin reaktio ja 5 suurin.

MH:ssa testinjohtaja kulkee radan koiranohjaajan kanssa ja selittää, kuinka osiot suoritetaan, jolloin luonnekuvaajan (vrt. tuomari suomalaisessa luonnetestissä) tehtäväksi jää tarkkailu ilman, että hän ottaa missään vaiheessa kontaktia koiraan. Lisäksi testissä on toimitsijoita, jotka mm. leikittävät koiraa, huolehtivat ampumisesta ja muista käytännön asioista. Kuvauksen kesto on noin 35-45 minuuttia.

Nyt päästäänkin itse testin suorittamiseen:

•  Kontaktinotto

•  tervehtiminen , kuinka koira tervehtii vierasta ihmistä ja vastaa tervehdykseen

•  yhteistyö , katsotaan miten helposti koira suostuu tekemään vieraan kanssa yhteistyötä tämän lähtiessä kuljettamaan sitä poispäin ohjaajasta taluttimessa

•  käsittely , kuinka koira hyväksyy käsittelyn

•  Leikki 1

•  Leikkihalu , koiran reaktionopeus saalisärsykkeelle, kun ohjaajan ensin leikitettyä koiraa hän ja testinjohtaja heittelevät rättiä toisilleen koiran yli ja lopuksi testinjohtaja heittää solmurätin noin 10 metrin päähän koirasta

•  tarttuminen , millaisella otteella koira tarttuu esineeseen saavuttuaan sen luo

•  vetoleikki , miten koira vetää vastaan testinjohtajan leikkiessä vetoleikkiä

•  Vieheen saalistus

•  saalistus , kuinka koira lähtee saalistamaan liikkuvaa viehettä (kiemurrellen liikuteltava eläintä muistuttava turkis)

•  tarttuminen , millaisella otteella koira tarttuu saaliiseen

•  Aktiviteettitaso

Koiran käytöstä tarkkaillaan sen odottaessa ohjaajan vierellä 3 minuutin ajan

•  Leikkiminen vieraan ihmisen kanssa pienen matkan päässä

•  kiinnostus , kuinka koira kiinnostuu sitä leikkiin kutsuvasta avustajasta

•  puolustushalu/aggressio , huolestuuko koira ja miten se reagoi

•  uteliaisuus , miten koira lähestyy avustajaa

•  leikkihalu , kuinka koira tarttuu rättiin

•  yhteistyö , kuinka koira leikkii aktiivisen ja passiivisen avustajan kanssa

•  Yllätys

•  pelästyminen , kuinka koira reagoi kun haalari nostetaan yllättäen sen nenän edestä ylös

•  puolustushalu/aggressio , huolestuuko koira ja miten se reagoi

•  uteliaisuus , miten koira toimii tilanteessa, kuinka nopeasti se menee katsomaan haalaria

•  jäljellejäävä pelko , koiran reaktioita tutkitaan sen ohittaessa haalaria ohjaajan kanssa tutustuttuaan haalariin aiemmin

•  jäljellejäävä kiinnostus

•  Ääniherkkyys

•  pelästyminen , koiran reagoiminen yllättävän räminän kuulumiseen

•  uteliaisuus , kuinka koira toimii tilanteessa

•  jäljellejäävä pelko , koiran reaktioita tutkitaan ohitettaessa kohdetta uudelleen (tällä kertaa ääntä ei kuulu)

•  jäljellejäävä kiinnostus

•  Aaveet (= kaksi lakanaan pukeutunutta avustajaa saapuu metsän rajasta hitaasti koiraa kohti vuorotellen liikkuen)

•  puolustushalu/aggressio , huolestuuko koira ja miten se reagoi

•  kontrolli , kuinka koira käsittelee tilannetta

•  pelästyminen , koiran etäisyys aaveisiin

•  uteliaisuus , kuinka koira toimii tilanteessa, kun se päästetään taluttimesta irti

•  kontakti , miten koira ottaa kontaktin avustajiin ja vastaa kontaktiin, kun aaveen huppu on riisuttu

•  Leikki 2

•  leikkihalu , koiran reaktionopeus ärsykkeelle kuormituksen jälkeen

•  tarttuminen , millaisella otteella koira tarttuu saaliiseen (toteutetaan samalla tavoin kuin alussa leikki1)

•  Ampuminen

Koiran reaktio ammuttaessa kaksi laukausta taisteluleikin aikana ja kaksi paikalla ollessa

MH-testin etuja:

Arvioinnista on pyritty tekemään mahdollisimman objektiivinen siten, että luonnekuvaaja merkitsee lomakkeeseen koiran reaktion intensiteetetin skaalalla 1-5 eikä siis yritä tehdä johtopäätöksiä sen käytöksestä. Tämä kuvaa koiran ominaisuuksia eikä tarkoituksena ole asettaa koiria paremmuusjärjesteykseen. Tämä takaa kuvauksen sopivuuden erilaisille roduille eikä määrittele ”ihannekoiraa”, joka on varsin subjektiivinen käsitys, se kun voi yhdelle olla passiivinen, helppo kotikoira ja toiselle aktiivinen metsästyskoira.

Osallistumiskynnys on matala, koska koiraa ei millään tavalla tarvitse valmistella testiä varten eikä kukaan ihminen uhkaa sitä testin aikana. Testin tapahtumat voisivat periaatteessa tapahtua kävelylenkin aikana: muovipussi puunoksassa heilumassa, sadeviittaan sonnustautunut vastaantulija ja ihminen, joka liekkii koiran kanssa rievulla. Omistaja saa kuvauksen avulla lisää tietoa koirastaan ja varmasti myös vinkkejä sen koulutusta ajatellen.

Testin avulla saa tietoja yhdistelmistä ennen koevalmiutta, tulokset ovat vertailukelpoisia ja lisäksi näin saadaan lisää ennustettavuutta jalostusvalintoihin. Tämä voi olla myös myöhemmin helpottamassa pennunostajaa hänen valitessaan yhdistelmää, josta saisi itselleen sopivan nelijalkaisen ystävän.

Testin haasteita:

Kokonaisuuden hahmottaminen on hankalaa ilman testiin tutustumista. Subjektiivisesta arvostelusta irtaantuminen voi olla hankalaa, vaikka objektiivisuuteen on kiinnitetty hyvin paljon huomiota testin suunnittelussa. Rotuyhdistysten tulisi ottaa vastuu tavoitteiden asettamisesta ja tulosten tulkitsemisesta. Järjestelmän luominen vaatii yhteistyötä: Suomessa virallisten testien säännöllinen järjestäminen ja sääntöjen hyväksyntä Kennelliitossa ovat seuraavat tavoitteet. Vertailukelpoisuus tulisi pystyä säilyttämään huolehtimalla järjestelyjen yhteneväisyydestä. Testin tuloksissa on ongelmia puolustushalun ja aggression määrittelyssä, mutta se ei juuri springerspanieli-ihmisiä tulisi haittaamaan.

Mitä hyötyä tuloksista on jalostuksessa?

Palataanpa viime syksyyn ja Kirsi Liikasen luentoon koiran periytyvistä luonteenominaisuuksista. Esimerkiksi arkuus on voimakkaasti periytyvää. Arkuuden määrä voidaan nähdä helposti sekä koirakohtaisesti että rodun tasolla, kun luonnekuvauksia analysoidaan Per-Erik Sundgrenin tietokoneohjelmalla. Tämän analyysin avulla voidaan myös osaltaan alkaa jalostaa luonteita kenties aikaisempaa helpommin. Kenth Svartberg on tutkinut myös, että lajista riippumatta hyvin palveluskoirakokeissa ja lintukoirien metsästyskokeissa pärjänneet koirat ovat rohkeita (Boldness), jolloin ne omaavat paljon leikkisyyttä, sosiaalisuutta, saalisviettiä ja uteliaisuutta/pelottomuutta. Näille yhteistä on myös nopea palautuminen tilanteista. Noutajia tarkastellessa ollaan voitu todeta, että sileäkarvaisetnoutajat ovat lähinnä alkuperäiseen käyttötarkoitukseen sopivia ja omaavat paljon leikkisyyttä, saalisviettiä, sosiaalisuutta ja vähän arkuutta, myös flattien metsästyskeotulokset puhuvat puolestaan. Ruotsin MH-tuloksia tarkastellessa springerspanieleiden osalta ei ihan näin hyvin ole asiat: springerspanielit ovat turhan arkoja, eivätkä kovin innostuneita leikkimään ja etenkin walesinspringerspanielit reagoivat voimakkaasti laukauksiin. Meillä lienee samoja ongelmia luonteiden suhteen? Tämä olisi meillekin hyvä testi useiden ominaisuuksien arviointiin. MH-kuvauksen ja metsästyskoetulosten perusteella pystyisi jo päättelemään aika paljon springerin luonteesta.

Katso lisätietoja MH luonnekuvauksesta myös Saksanpaimenkoiraliiton sivuilta: http://www.spl.fi

© Springerspanielit ry