Agility - vauhtia ja vaarallisia tilanteita

Agility on vauhdikas ja iloinen koirien ketteryyslaji, jossa koira suorittaa erinäisiä esteitä ohjaajan antamien käskyjen mukaan. Agilityä voi harrastaa huvin vuoksi, mutta se on myös virallinen kilpailulaji. Kilpailussa koirakko suorittaa tuomarin suunnitteleman radan mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi ja nopein ja vähiten virheitä kerännyt pari voittaa. Agilityssä käskyjä ei lasketa eikä tyyliä ole rajattu, vaan ohjaaja voi käyttää koko ääniskaalaansa, runsasta ruumiin-kieltänsä ja rivakkaa liikkumistaan ohjatakseen koiraa oikealle esteelle.

Esteet ja harjoittelu

Agilityssä käytettävä estevalikoima koostuu erilaisista hyppy- ja kontaktiesteistä sekä pöydästä, pujottelusta, putkesta ja pussista. Harjoittelu alkaakin siitä, että koiralle opetetaan kaikki esteet ensin yksitellen, niin että se oppii niiden oikean suoritustavan ja esteillä käytettävät käskyt. Myöhemmin siirrytään harjoittelemaan erilaisia estesarjoja ja aletaan hiomaan ohjaajan työskentelyä. Agilityn yksi haasteellisimmista puolista onkin ohjaajan osuus radalla; kuinka kertoa koiralle mahdollisimman selkeästi ja nopeasti seuraava suoritettava este?

Hyppyesteet ovat nimensä mukaisesti esteitä, joiden yli koiran kuuluu hypätä: aita, muuri, pituushyppyeste ja rengas.
Kontaktiesteitä ovat A-este, keinu ja puomi. Nämä esteet sisältävät sekä ylös- ja alasmeno kohdissa eriväriseksi maalatut kohdat joille koiran tulee koskettaa estettä ylittäessään. Esteen oikea suorittaminen, siis kontaktipinnalle osuminen tavalla tai toisella, takaa turvallisen ja virheettömän suorituksen.
Pöytä on este, jolle koiran tulee hypätä ja pysyä siellä paikoillaan 5 sekunnin ajan. Luokkatasosta riippuen paikallaanolo tapahtuu istuen, seisten tai maaten (tuomari määrää asennon).
Pujottelu koostuu 12 perättäisestä kepistä, jotka koiran tulee pujotella niin, että ensimmäinen keppi jää koiran vasemmalle puolelle ja viimeinen oikealle.
Putki ja pussi ovat tunneleita, joiden läpi koiran tulee mennä.

Agilityä voivat harrastaa kaikki koirat, isännät ja emännät rotuun, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kaikilla on oikeus myös kilpailla ja agility onkin ehkä yksi helpoimmin kilpailutoimintaan johtava koiraharrastus. Yleensä koira oppii esteet nopeasti ja kynnys kilpailemiseen lähtemiseen on matala; pääasia että koira osaa periaatteessa kaikki esteet, on jotakuinkin ohjaajansa hallittavissa ja mikä tärkeintä: molemmilla on hauskaa lajin parissa!

Kilpailutoiminta

Agilitykilpailussa koirat jaetaan kolmeen kokoluokkaan: mini-luokkaan kuuluvat kaikki alle 35 cm säkäkorkeudeltaan olevat koirat, medi-luokassa kilpailevat koirat joiden säkäkorkeus on vähintään 35 cm mutta alle 43 cm, ja maxi-luokka koostuu 43 cm:n rajan ylittävistä koirista. Lisäksi koirat jaetaan kolmeen tasoluokkaan: I, II ja III-luokkiin. Kokoluokat poikkeavat toisistaan hyppykorkeudessa; minien estekorkeus on 25-35 cm, midien 35-45 ja maxien 55-65 cm. Lisäksi eroja on myös renkaan ja pöydän korkeuksissa, pituuden ja vesiesteen pituudessa, sekä A-esteen jyrkkyydessä. Tasoluokat eroavat toisistaan radan vaativuudessa: mitä korkeampi luokka on kyseessä, sitä kiharaisempia ja vaativampia radat ovat. Luokkatason noustessa myös suoritukseen varattu ihanneaika tiukkenee.

Kilpailusuoritus arvostellaan saavutetun pistemäärän, ei sijoituksen, perusteella seuraavasti:

• 0 - 5.99 pistettä:erinomainen
• 6 - 15.99 pistettä: erittäin hyvä
• 16 - 25.99 pistettä: hyvä

I-luokasta II-luokkaan koira nousee kun se saa kolme 0-tulosta (korkeintaan 0.99 vp.) vähintään kahdelta eri tuomarilta ykkösluokassa. Yksi tuloksista voi olla hyppyradalta*
II-luokasta koira nousee kolmosluokkaan kun se sijoittuu kolmasti kolmen parhaan joukkoon 0-tuloksella (korkeintaan 0.99 vp.) kakkosluokassa. Yksi tuloksista voi olla hyppyradalta.*)
* Hyppyrata on rata, jossa ei ole kontaktiesteitä eikä pöytää (pöytää ei lasketa esteeksi, jos sitä on käytetty lähdössä).

Agility-valion (FIN AVA) arvon koira saavuttaa voitettuaan III-luokassa kolme kilpailua 0-tuloksella.

Tarkempaa tietoa agilityssä kilpailemisesta ja agilityn säännöistä löytyy internetistä, esim. Agilityliiton-sivuilta

Harrastamaan

Agilityä voi harrastaa mainiosti myös kilpailematta, aivan vain koiran ja ohjaajan iloksi. Agility on mitä parhain harrastus, jossa yhdistyy liikunta ja koiran kanssa puuhailu ja kuin huomaamatta samalla koira oppii myös monia arkipäivän elämää helpottavia tehtäviä. Agilityradalla puuhailtaessa koiran ja omistajan välinen kontakti paranee ja samalla keskinäinen kommunikointi helpottuu. Kuten useissa muissakin lajeissa, springerin kanssa harrastaessa ohjaajalta vaaditaan roppakaupalla sisua ja huumoria! Ei se ole niin maatakaatavaa jos rakas springerisi päättää kesken radan vaihtaa vapaalle ja siirtyä radanreunalle morjestamaan ystäviä tai kipaista hetkeksi jahtaamaan kentän reunalla lenteleviä västäräkkejä. Se on vain elämää maailmaa rakastavan springerin kanssa, jolla elämänkatsomus ei ole niin tiukkapipoista.
Agilityä voi harrastaa ympäri Suomea, useimmilla paikkakunnilla on lajia harrastavia seuroja, kerhoja ja yhdistyksiä. Ota selvää ja ampaise springerisi kera mukaan yhteen maailman hauskimmista koiraharrastuksista!

Maarit Karhu

Yksi hauskimmista agilitytapahtumista on vuosittain järjetettävä "Agirotu". Oleellisena osana kilpailuun kuuluu joukkueen yhtenäinen asustus ja walesijoukkue on kerännytkin mainetta useampina vuosina hauskoilla puvuillaan.

ASB-lehti Agility Sports Bulletin
Foto:Pekka Mäkelä

"Welshi poweria" vuodelta 1999.
Oletko sinä mukana ensivuoden joukkueessa?